Toisen vuoden neljäs periodi. Ja vähän sen jälkeistäkin.
On aika kertoa, miten lukuvuoden loppu on sujunut. Olen tähän mennessä saanut perusopintoni viimein suoritettua, mutta tiettyjä töitä on vielä jäänyt niin sanotusti roikkumaan, ja ajattelin hoitaa niitä kesällä. Mahdollisesti kuvailen kesällä omassa kirjoituksessaan eksegetiikan kivijalkakurssin B-osiota ja kirkkohistorian kirjakurssia, kun taas tällä kertaa ajattelin keskittyä neljään muuhun kokonaisuuteen, jotka olen jo enemmälti suorittanut.
Eksegetiikka: Eksegeettinen työskentely
Viime kerralla kerroin lähinnä tämän kurssin luennoista ja tentistä koostuneesta osasta. Neljättä periodia puolestaan pääosin hallitsi esseenkirjoitukseen keskittyvä jakso, joka tapahtui ohjatuissa ryhmissä. Minun ryhmässäni oli kymmenen jäsentä, ja meidät jaettiin viideksi pariksi. Kukin pari sai raamatunkohdat, joista tulisi kirjoittaa eksegeettinen analyysi. Käytännössä siis käsittelisimme jakeitamme jostain näkökulmasta tutkimuskirjallisuuden valossa, ja lisäksi kertoisimme sen Raamatun kirjan, johon jakeet sisältyivät, syntyhistoriasta. Mukaan voitiin liittää myös osio jakeiden myöhemmästä tulkinnasta.
Ensimmäinen versio esseestä siis tehtiin pareittain. Sovin tapaamisia oman parini kanssa, mutta pääosin teimme työtämme omalla ajallamme jakamiemme vastuualueiden mukaisesti. Minä esimerkiksi kirjoitin johdannon, syntyhistorian ja käännöksen jakeistamme. Aikanaan essee sitten oli ryhmätapaamisessa opponoitavana eli muiden (ohjaaja mukaanlukien) arvioitavana. Kyseessä oli siis hieman samanlainen menettely kuin kirkkohistorian toisella kurssilla. Näin jokaisen parin essee käsiteltiin ja siitä annettiin palautetta, sekä hyvää että kehitettävää.
Tämän jälkeen työn muokkaaminen jatkui – hieman erikoista kyllä – yksilöllisesti. Minä ja parini siis palautimme lopulta analyysistamme erilliset muokatut versiot.
Työn tekeminen vaati paljon aikaa ja vaivaa. Jakeemme olivat Jaakobin kirjeen lopusta, joten etsin käsiini jopa seitsemän Jaakobin kirjettä käsittelevää kommentaaria eli tietynlaista selitysteosta. Niitä sitten selailin sekä syntyhistoriaosioiden että itse jakeitamme käsittelevien kohtien osalta. Tein myös kattavat muistiinpanot, jotka helpottivat lopullista kirjoittamista. Lopulta sain työni palautettua ja sain juuri tietää saaneeni siitä hyvän arvosanan.
Eksegetiikka: Raamattu tutkimuksen kohteena (A-osa)
Opinnoissamme suoritamme pääaineestamme niin kutsutun kivijalkakurssin, jonka ideana on käsittääkseni olla kandiseminaaria varten valmentava kokonaisuus. Eksegetiikan kivijalkakurssin laajuus on kymmenen opintopistettä, ja se on jaettu A- ja B-osiin.
A-osa koostui luennoista ja oppimispäiväkirjasta, esitelmästä sekä kirjallisuudesta, joka oli mahdollista suorittaa useammalla vaihtoehtoisella tavalla. Luentoja oli kerran viikossa (tosin ne olivat pitkähköjä) ja aiheina oli niin yleisiä asioita eksegetiikasta kuin yksityiskohtaisempaakin tietoa muun muassa arkeologiasta, foinikialaisista, Qumran-tutkimuksesta ja Da Vinci -koodista. Lisäksi loppupään luennoilla opiskelijat pitivät omia ryhmäesitelmiään. Kyseessä oli noin kahdenkymmenen minuutin esitelmä tietystä aiheesta, kuten vaikkapa vedenpaisumuskertomuksista, Raamatusta ja uskonnonopetuksesta, Maria Magdaleenasta eri teksteissä tai muotohistoriasta, joka oli oma aiheeni. Työstin parini kanssa esitelmän, jonka tekeminen oli siinä mielessä huojentavaa, että meille kerrottiin etukäteen hyvät kirjallisuusvinkit ja esseetä ei tarvinnut aiheesta lisäksi kirjoittaa. Luentojen aiheista ryhmäesitelmät mukaan lukien tuli kirjoittaa lyhyehkö oppimispäiväkirja.
Kirjallisuuden sai suorittaa joko tenttimällä, tutkivalla esseellä tai niin kutsutulla hermeneuttisella kehitystehtävällä, jonka itse valitsin. Kehitystehtävä oli hieman samanlainen kuin tiettyyn eksegeettiseen ongelmaan tai kysymykseen pureutuva tutkimusessee, mutta näkökulma sai olla henkilökohtaisempi.
Aiheiden kirjo oli laaja. Sai esitellä jonkin tutkimusprojektin, väitöskirjan tai eksegeettisen menetelmän. Oli mahdollista paneutua johonkin eksegetiikan klassiseen ongelmaan nykytutkimuksen valossa, esimerkiksi Raamatun kaanoniin, muinaiseen profetiaan tai juutalaisten esittämiseen Johanneksen evankeliumissa. Lisäksi mahdollista oli tehdä saarna-analyysia tai tarkastella kulttuuria, politiikkaa tai ajankohtaisia tapahtumia eksegeettisesti. Sellainenkin hieman yllättävä vaihtoehto oli, että sai pohtia hartauspuheen pitämistä ja sitä, miten tuosta puheesta saisi samaan aikaan hengellisesti rakentavan ja historiallisille tosiasioille oikeutta tekevän. Itse valitsin vähän soveltaen aiheekseni Jeesuksen tuomitsemisen Jerusalemissa. Keskityin paitsi kyseisen tapahtuman kuvailuun eri evankeliumeissa, myös Raamatun harmonisoinnin oikeutuksen pohdintaan ja omaan suhteeseeni Raamattuun ja eksegetiikkaan.
Tästä siis koostuu puolet kivijalkakurssista. Toisen puoliskon ajattelin suorittaa kesällä, mikäli vain ehdin, ja se luultavasti tulee olemaan esseesuoritus.
Systemaattinen teologia: Johdatus dogmatiikaan
Päädyin mielenkiinnosta ottamaan viiden opintopisteen kurssin myös systiksestä. Kyseessä on itse asiassa tämän aineen kivijalkakurssin eräs mahdollinen B-osa, mutta sen sai suorittaa vapaasti, vaikka pääaine olisikin toinen.
Nautin kurssista, vaikka se olikin hieman erilainen kuin olin luullut. Olin internet-tietojen perusteella ollut siinä uskossa, että kurssin kirjallisuutena olisi muun muassa Augustinusta tai Katolisen kirkon katekismus, mutta näin ei enää nykyään olekaan. Sen sijaan tarjolla oli joukko lähinnä lähihistorian teologeja, varhaisimpana kylläkin oli reformaation ajan Jean Calvin.
Jos siinä kirkkohistorian lukukurssissa onkin valtava rehkiminen viiden opintopisteen eteen, tästä kurssista pisteet irtosivat helpommalla. Suoritukseen periaatteessa riitti parityönä tehtävät esitelmä ja essee ja se, että oli läsnä luennoilla. Luentojakin siis oli, mutta vain vähän, aiheena esimerkiksi luonnollinen teologia (missä määrin Jumala voidaan tuntea luonnon kautta). Lisäksi mieleen jäi erityisen mukavana luento, jolla keskustelu ajautui siihen, millaista on teologian opiskelu Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Menimme siis aika rankastikin aiheen viereen, mutta oli valtavan kiintoisaa kuunnella mielenkiintoisia juttuja tuosta maailmasta.
Esitelmää varten jokainen pari tai ryhmä sai oman teologinsa, jonka tuotantoa lukemalla tuli yrittää löytää vastaus väljään kysymykseen: mitä on teologia ja teologian metodi kyseisen kirjoittajan mukaan. Meidän teologimme oli Calvin, ja soveltaen keskityimme lähinnä siihen, miten Jumala voidaan Calvinin mukaan tuntea. Aineistona meillä oli Institutio Christianae Religioniksen (käsittääkseni pidetään Calvinin pääteoksena) ensimmäisen kirjan luvut 1–10. Luin englanninkielistä käännöstä, joka oli suhteellisen vaikeaselkoinen sanastollisesti, mutta itse väitteet oli helpohkoa ymmärtää. Myös essee tehtiin parityönä loppuun saakka, ja sen tehtävänanto ja aihe oli aika lailla sama kuin esitelmänkin.
Kreikka: Kreikankielinen Uusi testamentti: Kirjeet
Kielirakkaana ihmisenä ja kreikkaan sangen viehtyneenä valitsin myös niin sanotun jatkokurssin B-osan (A-osan oli suorittanut toisen vuoden alussa). Tämä osio oli luentojen osalta intensiivinen: näitä noin kaksoistunnin mittaisia luentoja oli vain viisi. Niillä käsiteltiin hyvin tarkasti jae jakeelta läpi Efesolaiskirje ja Ensimmäinen Pietarin kirje, kreikaksi totta kai. Tenttiin tulisi näiden kirjeiden lisäksi myös joukko muita Uuden testamentin kirjeitä, joihin oli tarkoitus tutustua itsenäisesti.
Oli hyvin miellyttävää päästä syvällisesti Raamatun äärelle ja oppia paljon lisää kielellisiä seikkoja käsittelemistämme kirjeistä. Tällainen työskentely on kenties asia, jossa koen olevani kaikkein vahvimmillani teologiassa.
Oma huolimattomuuteni maksoi minulle sen, että en ole vieläkään saanut kurssia täysin suoritettua. Unohdin nimittäin ilmoittautua tenttiin, minkä vuoksi joudun suorittamaan sen myöhemmin. Tämä ei muistaakseni ollut ensimmäinen vastaava unohdus, ja tiesin toki, että neuvottelemalla opettajan kanssa olisin voinut päästä osallistumaan. En kuitenkaan tällä kertaa kehdannut asettua kiusalliseen tilanteeseen, ja yritän nyt sitten muistaa ilmoittautua kohtapuoliin kesätenttiin.
Tässä oli kuvaus opintojaksoista, seuraavassa postauksessa sitten aion jälleen analysoida kulunutta vuotta teologian opinnoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti